IlkkaKevät toi tänäkin vuonna mukanaan varusteluinnostuksen. ”Nettigurujen” tarinoita lueskelteltua tuli pakonomainen tarve päästä testaamaan soikeata eturatasta. Huuhaata vaiko jotain ”uutta ja hienoa”? Tosin ei näistä kait uutta saa tekemälläkään. Eikös näitä soikeitarattaita hehkutettu fillarilehdissäkin 15vuotta takaperin, kunnes painuivat unholaan? Tosin silloin soikiot taisi olla vain tosi pro-jätkien juttuja.
Oma tarve lähti liikkeelle siitä että että TahkoMTB lähestyy taas ja yhä loputtomat ylämäet pitää omilla reisillä polkea. Fillarina noin 13kg trailipyörä. Pyörä on varustettu Sramin X1:llä, 1×11 lehtisellä pakalla ja 32-piikkisellä eturattaalla. Välitys on ollut omille reisille sopiva Espoon keskuspuiston teknisessä maastossa, jossa nousut ovat olleet lähinnä muutamiakymmeniä metrejä. Pitkissä nousuissa välitys on ollut omaan makuun liian harva ja reidet helposti hapottaneet vääntäessä mäkiä ylös. Pitkän pohdinnan aiheutti että paljonko itse rattaan soikeus keventää mäkiä, vai tarvitseeko hammastusta muuttaa. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin tilaamaan 30-hampaisen soikeanrattaan.
Reilun viikon odottelun jälkeen postinsetä toi puolassa valmistetun mustan rinkulan postilaatikkoon. Aah tätä varustelun onnea, ei muuta kuin kiinni ja poluille. Kuten yleensäkkin niin joku menee aina pieleen, eihän tässä perkules ole mukana sopivia ruuveja rattaan kiinnittämiseksi. Eikä kyseinen kauppa edes mainitse että paketti ei ole täydellinen. Ruuvit tilaukseen Puolasta, suoraan valmistajalta. Kohta pääsee tykittelemään poluille 🙂
Odottelua…
Viikonpäästä….
odottelua…
10päivää…
odottelua…
Kunnes postipate jättää kauniin kortin että ruuvit ovat postissa. Noh eivät sitten olekkaan, ainakaan siinä postissa joka kortissa lukee.. Vi***! Monen soiton jälkeen ruuvit löytyvät paikalliselta R-kioskilta. Ei muuta noutamaan ja asentamaan. Tälläkertaa homma menee kuin Strömssössä. Osa asentuu paikalleen helposti muutamassa minuutissa ja testilenkille pääsee heti. Tai mitä tuo heti nyt sitten tarkoittaakin, eli noin kolmessa viikossa. (Asiantuntijan vinkki: ”osta paikallisesta pyöräliikkeestäsi!”)
Nyt on muutamalenkki takana ja ratas tuntuu hyvältä, pyörä kiipeää selkeästi paremmin, kevyemmin ja nykimättä. Pientä nykimistä tosin huomaa tasaisella polkiessa. Nyt 30-piikkisellä huomaa myös että välitys meinaa jäädä nopeassa vauhdissa lyhyeksi. Pitää saada lisää kilometrejä alle että voi paremmin vertalla eroavaisuuksia. Ensiviikonloppuna koeponnistetaan ratasta KorsoMTBssä.
Lisää fiiliksiä soikeudesta Tahkon jälkipyykeissä.
