Category: Passportes du Soleil

Video: Les 2 Alpes & Les Gets vol2

Jälleen Jerry Bruckheimerin avustamana alpeilla kuvattu audio-video spektaakkeli on valmis! Perinteisesti video julkaistaan jännittävästi ennen seuraavaa matkaa, jotta voidaan taas rauhassa editoida seuraava vuosi uutta klippiä.

Muistattehan että heinäkuussa raidataan jälleen ja innokkaimmat mahtuvat vielä mukaan!

Tällä videolla ollaan pääasiassa Les 2 Alpesin maisemissa, joissa sankarimme inspiroivat Crank Worksin ajajia ilmiömäisillä stunteillaan! Continue reading

Passportes Du Soleil 2013 video vihdoin valmis

Molemmat fanimme ovat jo pitkään odottaneet videota viime kesän alppimaasta. Koko reissu oli niin mahtava, että sitä on miltei mahdoton kiteyttää yhteen videoon järkevästi, joten viime vuoden tapaan reissusta tulee (luultavasti) useampi pläjäys. Materiaalia on reissulta yhteensä 101 gigatavua, joten sen kahlaaminen kestää hetken. Varsinkin kun suurin osa siitä on kypäräkamerakuvaa polusta jota ajetaan todella hiljaa ja tylsästi 🙂 Continue reading

Pass Portes Du Soleil 2013

100 kilometriä alppimäkiä on taas selätetty! Tänä vuonna matkaan lähti viime vuoden konkarit Lauri ja Ari sekä uutena matkalaisena Ville. Neljä piti alunperin lähteä, mutta aina ei työnantaja osaa arvostaa hyviä harrastuksia.

Villellä viime hetken remontit käynnissä

Tänäkin vuonna tapahtuman liput myytiin muutamassa tunnissa loppuun tammi/. Laurin ja Villen lippujen ostolla oli aikaeroa noin 10 minuuttia ja numerot oli 1188 ja 1309 eli vilskettä oli lipunmyynnissä! Lennot varailtiin joskus huhtikuun tienoilla ja samaan sykkeeseen hotellitkin. Hotelli oli sama kuin viimekin vuonna joka todettiin mahtavaksi. Jos reissaatte Les Getsiin niin suosittelen lämpimästä Alpen Sports hotellia. Uima-allas, sauna, poreamme, pyörävarasto + pesupaikka yms, kaikkea löytyy!

Ajo tullin läpi voi olla jännittävää!

Valmistelut olivat aika helppoja Arille ja Laurille, tarvittavat varusteet on jo hankittu vuosi sitten ja tänä vuonna valmisteluiksi riitti pyörän ja muiden varusteiden tarkastus ja muutamien varaosien hankinta. Villellä sen sijaan riitti ostoslistaa ja toimintaa. Arjen kiireistä johtuen fillarin huolto/korjaus ajoittui näppärästi pääosin lähtöä edeltävään iltaan. Loppupeleissä soitettiin pyörähuolto.comiin, että pitäkää paja auki pidempään, ollaan tulossa ostamaan uusia renkaita! Rengas ostettiin ja kotimatkalla Ville huomasi ostaneensa liian kapean ja loppujen lopuksi alle ruuvattiin Laurin käsivarastossa olleet 2,4 Ardentit. Jotka nekään eivät meinanneet tiivistyä suosiolla jahka ne ensin hirveällä työllä saatiin edes nousemaan vanteille.  Epäonnea ja stressiä riitti ja kaikki huipentui siihen, että renkaat olivat taas tippuneet vanteilta kun pyöriä purettiin paketeistaan Les Getsistä. Tässä tilanteessa syntyi kuolematon lause, ” Teillä on kaksi vaihtoehtoa, te voitte auttaa tai vittuilla.” Oli kuulemma korkin narautus aika liki! Paikallisten pyöräliikkeiden ystävällisellä palvelulla saatiin kumit päälle ja Villekin alkoi hymyillä. Saattaa ajot sittenkin onnistua! Toinen rengas oli tosin väärin päin, mutta se nyt tuskin menoa haittaa.

Villelle uutta Striveä tutkimassa

Oli meillä tuuriakin lähdössä, Lufthansalla lennettiin ja lentokentällä meille sanottiin, että palvelutiski on kiinni, joten saatte fillarit ilmaiseksi matkaan! Oujee!

Kylmä kevät aiheutti paikoitellen pientä kuraisuutta

Sähläykset saatiin kasaan, ruokaa saatiin, nukuttua saatiin. Aamulla kello soi kuudelta, viime vuodesta oppineena päätettiin olla ekana hissijonossa eikä pari tuntia startin jälkeen… Aamupalat napaan ja infoon hakemaan osallistujapakettia. Tällä kertaa paketissa oli todella näppärän oloinen kokoontaittuva takki/liivi yhdistelmä. Viime vuonna saatua reppua en ole käyttänyt toistaiseksi kertaakaan.

Sisurijumppaa

Startti tapahtui meidän osalta taas siis Les Getsistä. Tämän tapahtuman voi aloittaa monesta eri kylästä. Viime vuonna opimme, että Les Getsistä ei kannata nousta hissillä ylös, koska siellä odottaa tylsä lasku ja iso ylämäki. Laskimme asfalttia pitkin Morzineen josta hissillä ylös ja ränniin!

Karjaportin ylitys. Yllättävää, että kuvassa ei näytä miltään, mutta paikan päällä oli melko jyrkkää portin jälkeen.

Reitissä oli muutamia muutoksia viime vuoteen. Osa johtui kylmästä keväästä, josta johtuen paikoitellen oli lunta vielä liikaa ja lumen sulamisvesiä. Osa muutoksista oli uusia mielenkiintoisempia reittimuutoksia. Suuri harmi oli juuri ennen Chatelia olevan sinitasoisen alamäkirännin puuttuminen. Oli ilmeisesti liian kurainen ja tämä ränni ohitettiin jyrkkää /tylsää huoltotietä pitkin. Mielenkiintoinen muutos oli lasku Chamberyyn joka ennen oli tietä pitkin. Nyt laskettiin singletrackia pitkin. Polku sisälsi kunnon kiviryteikköä, karja”portteja” jotka ovat ennemminkin pieniä siltoja, näissä sai mukavasti droppitreeniä.

Kovaa mennään. Morzinen juurakoissa oli joku muukin mennyt lujaa, kun oli mediheli paikalla ja kaveri oli paketoitu laveriin kiinni

Reitti meni läpi ilman suurempia kommelluksia. Ainoat tapahtumat oli Arilta kaksi kertaa tyhjentynyt kumi ja Laurilta ensimmäisen 2 kilometrin jälkeen tippunut piilari. Onneksi otti juuri ennen lähtöä vielä varmuuden vuoksi silmälasit mukaan! Ajot voisi kuvailla joko tuhannella sanalla miten hienoa siellä kaikki oli tai lyhyesti sanomalla että ajo oli tylsää kun mitään spektaakkelimaista ei tapahtunut.  Kaiken kaikkiaan aikaa meni 10 tuntia ja kilsoja tuli karvan yli 100.

Mielenkiintoinen juurakko, varsinkin märkänä

Takaisin Les Getsiin saavuttuamme oli savonmies yhtä hymyä, ei paljoa enää kiukuttanut! Tietämätön oli siitä, että parhaat ajot oli vielä edessä!

Morzinessa rokki soi ja suklaafondue maistui. Matkaa ”maaliin” yksi nousu ja 6 km laskua

Sää oli aika jees koko päivän, pilvistä, viileää, mutta sateelta vältyttiin. Lauantaina sitten vettä tulikin taivaan täydeltä ja oltiin onnellisia siitä, että ajettiin taas tänäkin vuonna perjantaina. Aika kuraista ja murtuneen oloista kaveria tuli ränneistä alas.

Urheat ratsut. Heinäpaalit eteen ja satulat pois.

Tämä tapahtuma on käymisen arvoinen jos vähänkin alppiajot kiinnostaa. Päivän aikana näkee melkoisen paljon aivan mielettömiä maisemia ja pääsee ajamaan hienoa polkuja ja reittejä. Vuonna 2014 tapahtumakeskus on Les Getsissä ja päivämäärä on sama, kesä/heinäkuun vaihde, eli hyvä syy jäädä pois Tahkolta!

Hienon päivän päätteeksi maistuu palautusjuoma!

Passportes du soleil 2013, part 6

Passportes du soleil is over and we’re back home. Four days of hard drin.. driving at the finest environment bikes can access (with chair lifts of course) is done. All three of us managed to run the trails without any major accidents.

The tour of Passportes du Soleil was once again the major MTB event for our team this year. About 100 km of alpine trails (and lifts) ran under our wheels and we returned back home safe and sound.

The missing blog parts 2-5 will be published after we get our heads together about what happened and of course edit the 90 Gt of video and photo footage we managed to record on our way. In the mean while, check out our Facebook page for some random photos and other stuff.

Passportes du soleil 2013, part 1

Here we are again, Helsinki airport and three tired guys with cardboard boxes full of bike parts and gear. After rather eventful evening we are finally ”ready” to start our trip.

Last night Ville decided to do some last minute tuning and add tubeless sealant to his tyres. Little did he know that his tyres were not tubeless ready so Lauri and Ville went over to our trusted vendor Mikko at Pyorahuolto  to buy some proper rubber to his wheels. Mikko promised to keep the shop open for some extra time, so that our heroes could make it.

On their way home Ville noticed he had puchased wrong kind of tyres… And that’s how the journey begins! After that Ville managed to trash his transmission and chains, but that is a whole new story.

The trip looks very promising and more disasters are highly likely, so stay tuned. Lots of updates also on the Facebook so keep following us!

Pakkausta ja ongelmia

Kesäretki Les Getsiin ja Les Deux Alpesiin lähestyy. Ylihuomenna aamuyöllä lähtee kone! Kesälomakin jo alkoi niin mikäs tässä pakatessa. Kaikesta päätellen Alppineitsyt-Villeä jännittää reissu jo ehkä enemmän kuin meitä konkareita jotka jo pelko puserossa odottaa savivelliä.

Aloitin tänään lyömään tavaraa kasaan ja aattelin, että käympä vielä ajamassa pienen lenkin talon ympäri ja tsekkaan, että fillari on iskussa. Ei ollut!?  Takajarrussa ketään kotona, paitsi helvetillinen ääni. Tehoa ei lainkaan? Mitä kummaa? Takajarru oli yläpäältä rasvassa. Jonkun verran joutu ihmettelemään, että miten siihen on rasvaa joutunut, viime lenkillä toimi hyvin.

Rasvanpoistokylpyä riittävästi paloille ja levylle ja lopuksi vielä uuniin. Uunituksen jälkeen lisää rasvanpoistoa, kamat paikoilleen ja ilmaus. Ei auttanut. Tehoa tuli hieman lisää, mutta läheskään lukkoon takapäätä ei saanu. Pienen (itse)tutkiskelun jälkeen havaitsin, että männät liikkuu tyhjää melkoisesti ennen kuin palat osuu levyyn. Tadaa! Levy pois välistä, palat pumppaamalla lähemmäs toisiaan ja lisää öljyä kahvaan, ilmaus (turhaan) ja kovaa ajoa! Kylläpä alkoi toimimaan!

Sen verran skeptinen olen, että pakkasin ilmauskupin ja jarruöljyn mukaan pyöräkassiin varmuuden vuoksi

On Pivottia, on Urgea, on Pocia, on kaikkea

Huomenna vielä viilataan Villen pyörään loppufiksaukset, kuten litkut kumeihin ja sittenhän sitä ollaankin jo kentällä odottamassa baarin setää tuomaan aamulonkeroa, kahdella kirsikalla.

Sen verran pitää oikasta Arin kirjoituksia meidän talven aktiivisuudesta. Ville on päästellyt pyörällä töihin jo kauan ennen lumien sulamista ja muutama vapaa-ajan lenkkikin sinne talveen mahtuu.

Allekirjoittanut vaihtoi epäsäännöllisen salilla käymisen säännölliseen kerta viikkoon syksyllä. Kerta viikkoon vaihtui vuoden vaihteessa kaksi kertaa viikossa käymiseen ja lisäksi tuli poljettua noin 2x45min trainerilla sisällä per viikko. Ulos ei montaa kertaa päässyt, alle viisi kertaa kaiken kaikkiaan. Ei vaan pakkaset napostellut. Salilla ja trainerilla tuntui tulosta tulevan hyvää tahtia. Treenaaminen kiihtyi alppeja kohti jonka kynnyksellä Ville ja minä otettiin vielä elopainoa pois. Itsellä -10kg ja villellä vähän alle. Ville ei tuota 10 kiloa voi laihtua koska paino olisi siinä vaiheessa jo pakkasen puolella. Puolivälissä kesää kun mennään niin maantiellä on tullut käytyä 15 kertaa ja maastossa 10 kertaa lumien sulamisen jälkeen.

Lähtölaskenta Alpeille

Jussi on jussiteltu ja koko Suomi alkaa keskittyä seuraavaan suureen tapahtumaan, eli Failin alppimatkaan!

Pivotit alkaa olemaan voideltuna ja paidat silitettynä, mutta yksi keskeinen seikka puuttuu. Ajotaito. Tämä ajatus mielessä pakkasin lapion reppuun ja matkasin paikalliseen bike parkkiin, Kellokosken soramontulle. Mopopojat on tehneet hyvää työtä rakentaessaan hyppyreitä ja pienen ehostuksen jälkeen nyppylät olivat optimaalisessa kulmassa lennättämään läskiä ilmoille.

Ehkä tämä treeni auttaa ettei hypyt Alppimaassa mene yhtä lennokkaasti kuin viimevuonna.

Passportes du Soleil Video


Kymmeniä tunteja videomateriaalia alkaa kasaantumaan pikkuhiljaa yhdeksi klipiksi. Materiaalia on kuitenkin niin tuhottomasti, että saatte nauttia reissusta useammassa osassa.

Tässä starttaa ensimmäinen osa:

Toinen osa uunista ulos!

Ja kolmatta:

© 2018 Failreaction

Theme by Anders NorenUp ↑