Paras joululahja jonka voi saada on lentolippu Malagaan. Ei jouluhössötystä, ei stressiä. Olkapääremontti osoitti jo vahvaa parantumista onnistuneen kuntoutuksen johdosta, joten tietysti luvassa oli myös pyörähommia.  Reissuun lähti viiden hengen seurue, josta kolme, Lauri, Joona ja Henni, on Failin jäsenistöä. Jouluseikkailu 2017 oli valmis alkavaksi.

Joulupukki ratsastaa Pivot Mach 6:lla

 

VW Tetris.

Air bnb:n kautta vuokrattiin miltei loistava villa todella hienolla sijainnilla Alhaurin de la Torren maaseudulta.  Viiden hengen seurue pyörineen ja matkalaukkuineen aiheutti hieman mietintää vuokra-auton kanssa, mutta vahvaan tuuriin luottaen vuokrasimme yhdeksänpaikkasen Transporterin, or similar. Similaariksi osoittautui 9 paikkanen lyhyt Caravelle, joten Tetristaidot tulivat taas kerran tarpeeseen.

 

Ilman sattumuksia ei tietenkään reissuun asti päästy. Joona tuomittiin olemaan Lappeenrannassa perjantaina klo 23 asti töissä ja heti perään Lufthansa perui meidän klo 07 lennon ja aikaisti sitä tunnilla. Hyvästi yöunet. Lennon vaihtuminen myös aiheutti sen, että booking code ei enää toiminut eikä online check in toiminut. Luffen asiakaspalvelu sanoi että ollaan lennolla, mutta ei pysty tekemään koodin toimimattomuudelle mitään. Kyllä hieman mietitytti, että onko sitä lentoa ollenkaan vai mikä homma! Kentälle reippaana jonon kärkeen, jossa saimme vasta varmuuden, että lennolla ollaan ja fillaritkin mahtuu kyytiin! Jihuu! Mutta hetkinen? ”Tämä passihan on mennyt puoli vuotta sitten vanhaksi!” totesi virkailija Hennille. Tässä vaiheessa kaikkia harmitti; Henniä kun passi oli vanha ja meitä muita, kun ei keretty ottamaan kuvaa Hennin ilmeestä. Matkaan kuitenkin päästiin, koska ei se ole niin justiinsa EU:ssa.

Villa Montenegros

Jouluisaa ihmiskeittoa

Malagassa suunnitelma oli keskittyä hedonismiin ja maastopyöräilyyn. Tässä onnistuttiin aika kattavasti. Villan kaapit notkuivat olutta, viiniä ja tapaksia koko viikon. Uima-allas oli liian kylmä Suomalaiseen makuun, mutta poreammeessa riitti vilskettä kun palauduttiin maukkaista päivistä.  Kelit olivat ok, eivät parhaat ikinä, mutta ok. Shortseilla pärjäsi koko viikon.

Nesteytys on tärkeää

Ajotouhut aloitettiin heti ensimmäisenä päivänä, eli Jouluaattona. Mikäs sen parempi päivä pyöräilylle ja mikäs sen parempaa tekemistä Jouluaatolle! Olin ennen reissua paikantanut, että parin kilsan päässä on Happy Days traili joten suuntasimme sinne omatoimi shutlauksella. Henni ja Joona pääsi ensimmäistä kertaa ison mäen makuun ja minä sain vähän tuntumaa uuteen olkapäähäni. Parisen tuntia vietettiin mäessä ensimmäisenä ja toisena päivänä. Kovin kauaa ei kehdannut pakukuskeja rasittaa tylsyydellä, joten loppupäivät keskityttiin hedonismiin.

Fiilikset ensimmäisen ison mäen laskun jälkeen ovat ristiriitaiset!

Ensimmäisillä laskuilla riitti myös sattumuksia ja päästiin jo ensimmäisten naarmujen ja teknikaalien makuun. Näitä riitti sitten läpi reissun, tietenkin!

 

Joonalla on syntymässä tilanne

 

Hennillä on tilanne jo päällä. Mutta onneksi on vahva luotto omaan ajoon, koska ei tarvitse edes pitää sormia jarrulla!

Shuttlehommiin olimme varanneet kaksi päivää Switchbacksilta.  Saimme jännittää, että mahdummeko pakettiautoon, koska paikat ovat varattu pääasiassa Switchbacksin omissa villoissa majoittautuville. Reilu viikkoa ennen tuli tieto, että kyytiin mahtuu. Ja mahtuihan sinne, olimme ainoat asiakkaat koko viikolla. Ensimmäisenä päivänä Henni ei päässsyt mukaan, koska oli hieman kipeänä, mutta minä ja Joona ajoimme hienon päivän Mijaksen maastoissa. Traileina alueen legendoja kuten 911 ja Sram test track. Teknistä murhetta sattui tietysti matkalle. Ensin Joona kunnostautui sisurijumpassa ja seuraavaksi olikin sitten eturatas soikiona. Varaosia metsästäessä meni alkuilta ajojen jälkeen. Itselleni sattui taas kerran tapahtuma juuren kanssa. Kyseesä legendaarinen viimeinen lasku ja otin varovasti, että ei legendasta tule totta. Varovasti tarkoittaa liian hitaasti ja ländäsin Happy Dayssin lopussa olevan dropin/rollin liian lyhyeksi ja eturengas tuli maahan justiinsa juuren eteen. Eturengas alta pois ja ukko mustelmille. Ei pahempaa, vaikka vielä parin viikon jälkeenkin mustelmat ovat olemassa. Jälkidiagnoosina olen ajatellut, että jos oikean käden/rintalihaksen voimatasot olisivat olleet ennallaan, ehkä tuosta olisi selvinnyt, ehkä ei.

 

Tuttu näky jo monelle. Happy Dayssin alku

Happy days

 

 

 

 

 

 

 

 

Mijaksen lounaslaskun korjaustauko

Toisena päivänä Henni pääsi jo mukaan ja luvassa oli helppoa flow ränniä. Pakun nokka suunnisti El Chorroon jonka suunnalla on myös itsemurhapolku El Caminito Del Ray. El Chorron polut olivat kehujensa mukaisia. Tiukka pohjaisia kaasu pohjassa ajettavia traileja metsän keskellä. Kaasu pohjassa ajeli myös Henni joka kolmannen laskun puolivälissä maisteli multaa. Lopputuloksena oli ajot lopettava kipu kyynärpäässä. Kipu osoittautui illalla röntgenissä hiusmurtumaksi! Tällä ansaitsi jo Failin täysjäsenyyden.

Hetki ennen katastrooffia

Lounaslaskulla

Kaiken kaikkiaan fiilis Malagasta on hyvä. TraiIit oli hyvin tehtyjä, hyvässä kunnossa ja vaihtelevia sisällöltään. Ruoka ja viini maistui. Maisemat oli mahtavia ja niitä kävimme useana päivänä autolla ihastelemassa pitkin Andalusiaa aina Gibraltarille asti. Trailit olivat aika lyhkäisiä, 1…3km, joten vähän tuntui turhalta maksaa Shuttlesta ja oppaasta, kun ei opas tehnyt rahan eteen juuri mitään muuta kuin ajeli kaverinsa kanssa ja odotteli trailin puolivälissä ja lopussa. Esimerkkinä toisen päivän lounaslaskulla Joonalta puhkesi kumi, mutta pumppu oli jäänyt Hennin reppuun kun tässä vaiheessa Henni oli jo loukkaantunut, niin oppaalla ei ollut edes pumppua mukana. Jotenkin olen ollut itse siinä uskossa, että viimeistään oppaalla on perustarvikkeet mukana, että kuskit ja pyörät saadaan mäeltä alas. Jostakin päin internettiä luin, että Switchbacksin kesäkohteessa Sierra Nevadalla olisi tarjolla myös noin 70 kilsainen traili meren rantaan, eli myös pidempää pätkää tuntuu löytyvän.

Lumiraja Pyreneiden päällä

Meillä oli matkaa suunnitellessa vaihtoehtoina lähteä Malagaan tai Finale Ligureen ajamaan. Valinta oli onnistunut koska jouluaatoksi satoi Finalessa lunta. Malagaan se lumi tuli vasta uuden vuoden jälkeen ja sekin oli melkoinen ihme. Paikallinen Juan sanoi, että siellä ei ole satanut lunta noin 50 vuoteen.

Nuolen kohdalla on Laurin kovan onnen juuri

Polen youtube kanavalla on muutamia hyviä videoita näistä Malagan alueen traileista, joista yllä oleva kuvakaappauskin on napattu. Kannattaa käydä vakoilemassa kun seuraava mtb lomakohdetta etsitte.

Poleen liittyen asensin uuden Mach 6:n Reynolds-kiekkojen turvaksi Huck Norrikset. Reissun päätteeksi niistä löytyi hyvä määrä iskuja, joten job well done sir!  Muuta ihmeellistä ei pyörään tarvinnut tehdä. Pyörä on sen verran uusi, että ensihuoltokin on vasta tulossa. Pesu ja puunaus riitti alkuvalmisteluiksi tällä kertaa.

Kylpytuokio

Huckit alle ja ajoa!

Kotona odotti jo kohta perinteeksi muodostunut yllätys. Lahja Luffelta ja paskottu pyörä. Selvittely on työn alla, mutta eiköhän se tälläkin kertaa pääty onnellisesti.