Imatralaiset oli huhujen mukaan järjestämässä Suomen parasta mtb kisaa. Tapahtumasta oli huudeltu pitkin poikin ja  Failinkin piti lähteä katsomaan, oliko huutelulle mitään aiheitta. Tällä kertaa oli kyseessä XC eli perinteisen maastopyöräilyn kestävyyskilpailu. Failin kärkinimet oli lähetetty Imatralle pitämään pääkallolippua korkealla. Kisaan osallistui Failin riveistä kaiken nähnyt kisamies Lauri, uusi hängäri Joona ja allekirjoittanut. Kisamatkoiksi oli valikoitunut Laurin ja Joonan osalta 30km, allekirjoittaneen ajaessa 60km. Tässä kisassa Failin uusi ajopaita esiteltiin faneillemme ja suurelle yleisölle.

Omalta osaltani kisamatka alkoi lauantaina klo 13, kun lähdin ajamaan kohti Imatraa. Kisaan valmistautuminen ei ollut sujunut osaltani parhaalla mahdollisella tavalla. Heinäkuun toisena viikonloppuna vedin kunnon ilmalentopannut, jonka seurauksena oli lasarettireissu Porin keskussairaalaan. Lyhyehkö ilmalento aiheutti todennäköisesti kylkiluun tai -luiden murtuman ja ajaminen oli aika kivuliasta pari seuraavaa viikkoa. Pannujen jälkeen oli ajamisessa lähes kuukauden tauko ja vasta kisaviikolla pystyin ajamaan kunnolla ilman kipuja. Lauri ja Joona olivat perjantaina pitäneet Lappeenrannassa todella tiukan valmistautumissession ja saatujen tietojen perusteella 30km kisaan oltiin starttaamassa kovassa iskussa.

 

Tiukkaa harjoittelua Lappeessa. XC kisaan valmistautumiseen kuuluu olennaisena osana hyppyjen treenaaminen.

 

Saavuin Imatralle noin klo 16, jossa minua odotteli Antti. Antin kanssa oli tarkoitus tutustua kisareittiin ja mukaan liittyi myös toinen kova kisamies Simo. Lähdimme kiertämään reittiä tarkoituksena ajaa rauhallisesti reittiin tutustuen. Antin pyörä alkoi temppuilemaan parin kilsan jälkeen, kun pakan ja vapaarattaan välistä oli kuulemma poistettu ylimääräinen prikka. Jatkoin Simon kanssa reitin kiertämistä ja Simo piti melkoisen kovaa vauhtia mielestäni. Sykkeet ei laskeneet missään vaiheessa kunnolla ja ajo tuntui raskaalta. 15km jälkeen olin niin poikki, että oli pakko pitää pidempi tauko jotta syke laskisi. Simo jatkoi radan kiertämistä omaan tahtiin ja minä jäin vetämään happea. Hetken huilattuani näin Antin kisakeskuksella. Antti neuvoi minulle reitin radan teknisimpään paikkaan ja näin lähdin jatkamaan rataan tutustumista. Ajelin kierroksen loppuun rauhassa ja matkaa kertyi 25km tutustumisen aikana. Rata oli hieno, mutta kuskin kunto oli todella arvoitus. Tutustumisen aikana keskisyke oli lähes 170bpm. Olkoonkin maksimisykkeeni 199bpm, mutta syketaso oli jäätävän korkea. Tutustumisen jälkeen oli jopa kotimatka mielessä. Sitä se ajamattomuus teettää ja erään Jussi Veikkasen mukaan viikon ajotauko vaatii kaksi viikkoa treeniä, jotta kunto on samalla tasolla kuin ennen taukoa.

Reittiin tutustumisen jälkeen pyörä auton katolle ja kohti majapaikkaa eli Holiday Club Saimaata. Majapaikkani oli hyvätasoinen ja voin suositella paikkaa urheilijoille. Kyseisessä paikassa ei ainakaan ole mitään iltamenoa, joka sotkisi kisaan valmistautuvan urheilijan tiukkaa rytmiä. Kävin illalla tankkaamassa Classic pizzassa ja sen jälkeen unta kuulaan, jotta aamulla olisin iskussa.

Yhden hengen huone


Sunnuntai aamu valkeni yhtä harmaana kuin lonkerolasi. Parempaa ilmaa toivottiin, mutta sateen sattuessa sateella. Aamupalalle hiipparoin kahdeksalta ja tankkasin reilusti kisaa varten. Sen jälkeen kamat nippuun ja kohti kisakeskusta. Hieman oli epävarmaolo, miten kunto kestää 4 tunnin rääkin.

Kisakeskuksella kävin ostamassa muutaman energiageelin lisää ja tähän kisaan päätin ottaa 8 energiageeliä mukaan. Eipä jäisi ainakaan energian määrästä kiinni. Matkalla näin Laurin ja Joonan sekä heidän huoltojoukkonsa. Vaihdoimme muutaman sanan kisataktiikasta ja siitä mitä tuleman pitää. Tämän jälkeen lähdin lämmittelemään kisaa varten. Kisan päätin aloittaa tällä kertaa riittävän rauhallisesti.

Lauri ja Joona uusissa ajopaidoissaan.

Imatran MTB maastopyöräilytapahtumassa 7. elokuuta 2016 Imatran Ukonniemessä. Kuva Lauri Heino HEINON VALOKUVA.

Lähtö lähestyy ja Team Evoc kuskin kanssa keskustellaan radan vaativuudesta.

Startti tapahtui klo 12:00 Imatran pesäpallopyhätöstä. Reitin alussa ajettiin muutama satametriä asvalttipohjaista rullahiihtouraa ja noustiin niin sanotulle valmentajakukkulalle. Valmentajakukkulan jälkeen kisareitti siirtyi maastoon, jossa ajettiin seuraavat 3km latu-uraa pitkin. Latu-ura osuuden jälkeen reitti siirtyi poluille, jota tässä kisassa riitti. Kisa oli sitä oikeaa maastopyöräilyä ja pääosa reitistä kulkee todella hienoilla poluilla, joista teknisyyttä ei puutu. Ensimmäiset 15km reitistä on hyvin teräväpiirteistä maastoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseinen pätkä ajetaan alamäki-ylämäki metodilla. Alkumatkasta ei siis kovin paljon ollut mahdollisuuksia levätä. Ensimmäiset 15km sai ajaa ihan tosissaan hienoissa maisemissa. Kisareitin toinen puolisko on teknisempää maastoa ja kivikko-juurakkoa oli reitillä vähintäänkin riittävästi. Toinen puolisko ei fyysisesti ollut niin raskas kuin ensimmäinen, mutta oli eri teknisesti haastava.

Starttikarsinaan tulin aika myöhään ja en jaksanut lähteä rynnimään hyvän lähtöpaikan perään. Starttasin siis melkolailla porukan hänniltä.

Imatran MTB maastopyöräilytapahtumassa 7. elokuuta 2016 Imatran Ukonniemessä. Kuva Lauri Heino HEINON VALOKUVA.

Lauri ja Joona heti startin jälkeen.

Imatran MTB maastopyöräilytapahtumassa 7. elokuuta 2016 Imatran Ukonniemessä. Kuva Lauri Heino HEINON VALOKUVA.

Startin jälkeen päästy maastoon.

Ensimmäisen kierroksen osalta ajo oli hyvin tökkivää ja rentous oli kateissa. Ekan kierroksen ajoin aika tarkkaan kahteen tuntiin. Ensimmäisen kierroksen lopussa huomasin takajarrupalan olevan melko lopussa. Sitäkin olisi syytä säästellä jotta päästäisiin maaliin.

Toisen kierroksen alussa oli kisan vaikeat hetket ja voima poissa koko ukosta. Ajo oli todella vaikeaa ja vielä vaikeammaksi sen teki se, että takajarrua piti säästellä. Jotenkin sain kerättyä itseni ja 45km kohdalla alkoi ajo maistumaan. Kun kerran ajo maistui, niin päätin alkaa luukuttamaan vähän enemmän, koska muuten kisa oli mennyt osaltani energiaa säästellen ja hyvästä reitistä nauttien. Vaan kuinkas kävikään. 5km ennen maalia iski pimeys ja ukosta virta pois. Sen jälkeen loppu olikin pelkkää palauttelua. Maaliin saavuin ajassa 4:12:XX, sijoituksen ollessa 31. Tavoite oli ajaa alle 4 tunnin, joten siitä jäätiin vielä melkoisesti. Ajotauolla saattaa olla vaikutusta asiaan, ettei tavoitteeseen päästy.

Imatran MTB maastopyöräilytapahtumassa 7. elokuuta 2016 Imatran Ukonniemessä. Kuva Lauri Heino HEINON VALOKUVA.

Ensimmäisen kierroksen loppumetrit.

Imatran MTB maastopyöräilytapahtumassa 7. elokuuta 2016 Imatran Ukonniemessä. Kuva Lauri Heino HEINON VALOKUVA.

Lauri kaikkensa antaneena saapumassa maaliin.

 

Miksi Imatra MTB oli hyvä kisa? Kisareitti on todella hieno ja kisan järjestäjä voi todellakin sanoa, että nyt ajetaan maastopyöräkisaa. Mikään muu kisareitti tuskin pystyy tarjoamaan yhtä paljon monipuolista polkua. Kisareitti on teknisesti haastava. Paikoittain märkä kivikko-juurakko laittaa kokeneenkin kuskin koville. Kisareitti tarjoaa loistavia maisemia Saimaalle, jos niistä ehtii nauttimaan ja me Failin kuskit tuloksien perusteella nautimme maisemista koko rahan edestä. Kisan järjestelyt oli toimivat ja osallistujamäärä sopiva. Jos haluat ajaa hyvissä maastoissa kunnon kisan, niin Fail suosittelee Imatraa.

Iso peukku järjestäjille. Mahtava reitti!