LauriVuoden spektaakkeli on reissattu ja paluu arkeen aloitettu. Reissu oli jälleen kerran hieno ja onnistunut. Edellisessä bloggauksessa kävinkin jo nopeasti La Molinan parkin Espanjan puolella läpi.
La Molinen jälkeen oli vähän suru puserossa ja pelko persiissä, että onko täällä koko viikon tälläinen sää ja mikähän meitä odottaa uudessa paikassa. Pelko osoittautui turhaksi mitä lähemmäksi Andorraa ja La Massanan kylää päästiin. lämpötila nousi, pilvet poistuivat. Sää oli miellyttävät +20 luokkaa koko ajan.
Yksi sadepäivä oli tiedossa ennusteiden mukaan ja se päivä vietettiin spassa ja paikallisessa saunassa. Kiukaan kiven on varmaan vieläkin märkiä, sen verran viileä oli kiuas, vaikka mittari näyttikin 110 C! La Massanan kylä oli positiivinen yllätys, L2A. Les Gets ja muut on pääasiassa ollu resortteja ja nyt meitä odotti ihan oikea kylä jossa oli elämää. Paljon turisteja ja paikallista väkeä joten fiilis oli mukavan eloisa. Kylästä löytyy kaikki palvelut mitä kuvitella saattaa ja mahdollisesti tarvitsee. Lääkkeitäkin sai automaatista!
Hotelli valinta oli onnistunut, Ruttlan And Spa. Oli uima-allasta ja spa osastoa, kunnon pysäköintihallit ja pyörävarastot ja mikä parasta, 50 metrin matka hissille! Ruokatouhut oli vaihtelevia, hintataso vaihteli suomihinnoista siihen, että 2 miestä söi ja joi isosti ja hintaa kertyi 40-60e.
Pyöräliikkeitä oli yllättävän monta, mutta tuotevalikoima kaikissa sama, mikä oli outoa? Fox ja TLD vaatteissa ja varusteissa, Commencal pyörissä (ei mikään yllätys kun ko. merkki on Andorralainen).
Lieneekö jo varauduttu off seasoniin, mutta kokovalikoima kuteissa oli S ja L. Ilkalle sopivat M ja mulle toimivat XL:t puuttui kokonaan?
Reissussa ei muuta tehtykkään kun ajettiin, syötiin ja nukuttiin. Bike parkkina Vallnord on hieno, aavistuksen vähemmän ajettavaa kuin L2A:ssa, mutta La Massanan kylä nostaa pisteitä!
Rinteessä on 3 hissiä ja suuri osa päivistä kului ylimmän ja keskimmäisen hissin välissä. Erityisesti Cubilin yläosa oli mahtava. Bermiä ja pöytähyppyä vuoron perään. Loppua kohti hypyt loppuu, mutta bermit jää.
Cubil jakaantui alun hyppylinjan jälkeen Maxiavalancheksi joka oli myös omaan mieleen. Enduromainen, hienosti kulunut luonnollinen polku muutamalla rakennetulla lisähöystöllä.
Kolmas maininnan saava ränni on Commencal, joka oli ns päivän vika lasku, ekalta hissiasemalta alimmalle hissiasemalle. Kuumottava flow koko matkan. Leveetä sileää bermi-hyppy-bermi iloittelua.
Ajotuntumaa haettiin jo La Molinassa joten Vallnordissa oli jo täysi fiilis päällä. Päivien kuluessa tuntuma omaan menoon senkun vain lisääntyi ja loppua kohti alkoi olla jo ajatus mielessä, että ei kai tässä ihan noviiseja enää olla, vaikka maailman luokan jutut jäikin tekemättä.
Suurin miehuuskoe oli noin 1,5 metrin korkuisesta dropista alastulo. Ländiin asti matkaa kertyi noin 2 metriä. Huikea fiilis!
Endorfiinia jakoi myös pisimmäin, noin 6 metriä pitkän pöydän läpivienti ilmalennossa. Se on aikuisen miehen kokoiselle kaverille melkoista menoa! Myös muutama hallittu driftaus jäi mieleen. Koska tailwhippi on jo niin tuttua , että meistä jokainen saa tarvittavan 10 asteen whipin aikaseksi niin alettiin Ilkan kanssa hiomaan reissussa Failreactionin temppukirjan kakkossivua.
Tabletop/grindaus tms millä nimellä kukin asian tuntee alkoi hahmottumaan, kuvissa ja videoilla ei näy minkäänlaista efekttiä, mutta kuski puikoissa oli aivan maailman starana!
Alkupäivinä kävi myös hassusti ja siinä olisi ollut ihan lopun ajan merkkejäkin, mutta onneksi oli varusteet kunnossa. Päivän päätteksi laskettiin Commencalia alas ja oikeastaan ei ollut enää edes kunnon polkua jäljellä kun onnistuin tekaisemaan selittämättömäksi jääneen ajovirheen, bermistä ulos ja suoraan puuta päin hyvällä vauhdilla. Bermi loppui pieneen droppiin jonka pohjalle pamahdin selkä edellä. Repussa tietysti oli pumput, goproot ja multitoolit. Tuli testattua Evocin repun selkäsuoja, toimii! Tuolla kokemuksella suosittelen moista suojaa kaikille ja jokaiselle metsälenkille! Rytäkässä hajosi vain gopro. Pyörästä kuului pahalta kuulostava KRÄK! mutta ei siitä löytynyt vaurioita ja kaikki toimi loppuviikon moitteettomasti.
Kalustomurheet olivat melko pieniä. Pivotti kesti jälleen kerran kaiken mitä sille tarjosin ja aikaisemmin mainitsemani aikuisen miehen paino tarjoilee sitä vähintäänkin riittävästi. 2 asiaa tuli ilmi tekniikan suhteen. Renkaina olleet Hans Dampf super gravityt pitää, ei puhkea, mutta ei kestä bermiin painamista jos kuskilla on painoa. Ilkalla (ketunsyöttipainoluokka) ollut sama takarengas oli reissun jälkeen miltei uusi samoilla kilsoilla ja vauhdeilla ajettuna. Oma rengas on roskiskamaa edessä ja takana noin 250 km ajon jälkeen.
Toinen seikka on, että Guideissa ei riitä jerkku alamäkitouhuihin. Aikaisemmin olen ajanut XT:n jarruilla 200/180 levyillä, nyt oli Guide RSC 200/200 levyt. Aikaisemmin olen lähtenyt reissuun käytetyillä paloilla jossain vaiheessa vaihtanut ne uusiin. Nyt meni kolmet palat (kaikki eri merkkiä, ei mitään eroa) ja koko aikana takarenkaan lukkoon saaminen oli työn ja tuskan takana, Palojen etäisyyttä sai olla säätämässä joka aamu mäntiä pumppaamalla ja päivän mittaan RSC mallien kohtaktikohdan säätörullalla. Nesteet kiehui 2 kertaa, en muista kävikö noin kertaakaan XT:n jarruilla? Plussana pitää sanoa, että ilmata ei tarvinnut kertaakaan (XT:n jarruja sai ilmata 1-3 krt per reissu) ja kontaktisäätörulla on näppärä! (TOIM HUOM!! Jarrut piti ilmata reissun jälkeen)
Kaiken kaikkiaan voin suositella pyöräreissua tänne. Jos ei alamäkitouhut napostele niin XC-hemmoille löytyy hikoiltavaa riittävästi myös! Päivänä jolloin me lähdettiin kotiin alkoi UCI masters kisat dh:ssa ja parissa eri XC:ssä, tätä kirjoitettaessa World Champsit alkaa parin päivän päästä. Käytiin vikana päivänä kävelemässä rata läpi ja voi veljet! Täytyy sanoa, että hölmöläisen hommia sen radan ajaminen! Ei voi kuin hattua nostaa! Me jouduttiin välillä laskeutumaan köyden kanssa radan vartta alas! Vikalle päivälle saatiin myös tutustua paikalliseen kuraan, onneksi ihan eri luokkaa ku alppien liimasavi!
Huikean huikea matka taas, lähde ensi vuonna mukaan!
Instasta voit etsiä meidän kuvia hästägillä #failreaction ! Ja käykäähän myös tykkäämässä meitä facebookissa
